Juhannusherkuksi tekaisin "pikaisen" kakun yhdestä kääretorttupohjasta. Väliin laitoin purkin kondensoitua maitoa, jota keittelin 3 tuntia sekä banaaniviipaleita ja kermavaahtoa. Päälle kinuski, joka sekin vaati tunnin keittoajan, kun en millään usko, että vähempikin määrä riittäisi. Niinpä sitten ahneuksissani yritin saada koko kinuskimäärän (4dl) kakun päälle ja kuten arvata saattaa, sehän innostui valumaan ja valuminen ei sitten ottanut loppuakseen... Lämpimänä se vielä sulatti mukanaan kaikki täytteet reunakohdilta ja kakku läsähti pahemman kerran. Koko tarjotin lainehti sulaneesta kermasta ja kinuskista. Itkuhan siinä meinasi tulla, muutenkin oli hommia vielä tekemättä ja kaupasta piti viimeisellä minuutilla juosta ostamaan lisää kermaa. Mutta maku korvasi jälleen kerran kaiken epäonnistumisen. En nyt ehkä ihan heti lähtisi uudelleen tekemään, entinenkin liimarantu odottaa kattilan reunoilla rajumpaa hinkkaamista, tuosta kondensoidun maidon purkin etiketistä se tuli, vaikka yritinkin puhdistaa purkin.

Ruusut tein sokerimassasta ja koukerot valkosuklaasta. Pursotus Flora vispiä.